Paikkojen mielenkiintoisuus

19.2.2009 klo 7.09 | Niko Lipsanen

aiheet paikat, web,

Flickr-kuvanjakopalvelussa on toiminto, joka järjestelee kuvia niiden mielenkiintoisuuden (interestingness) mukaan. Sivujen mukaan kyseessä on uusi ja ällistyttävä toiminto – olkoonkin, että se on ollut käytössä jo useampia vuosia.

Monet eri tekijät vaikuttavat siihen, mikä Flickrin mielenkiintoisuusparametrin perusteella on kiinnostavaa ja mikä ei: mistä kuvia klikataan, kuka kommentoi niitä ja milloin, kuka merkitsee kuvan suosikikseen ja millä tägeillä se on merkitty. Siihen vaikuttavat myös monet muut asiat, joita Flickr ei kerro, ja jotka muuttuvat jatkuvasti.

Wesley Hein on blogissaan yrittänyt pähkäillä interestingness-parametria aavistuksen laajemmin.

Olisi mielenkiintoista (sic!), jos tuota samaa parametriä voisi jollakin tavalla soveltaa reaalimaailmaan. Maantieteilijänä minua kiinnostaa erityisesti, voitaisiinko paikkojen mielenkiintoisuutta arvioida jollakin samankaltaisella menetelmällä.

Jane M. Howarth kirjoittaa artikkelissaan In praise of backyards: towards a phenomenology of place siitä, kuinka paikat voivat olla hyviä tai huonoja. Hän vertaa niitä runouteen (s. 22): Huono runo on ymmärrettävä vain kirjoittajalleen, ja jos ei tunne tapausta tai aihetta, johon se liittyy, jää se pelkäksi anekdootiksi. Hyvä runo taas koskettaa universaaleja inhimillisiä merkityksiä.

Samalla tavalla, Howarthia lainaten, ”sensitiivisyys paikan merkitykselle paikkana, luontona, on eri asia kuin omat henkilökohtaiset assosiaatiot siihen liittyen” (käännös omani).

Samalla tavalla Flickrissä se henkilökohtaisesti merkityksellinen kuva ei välttämättä nouse mielenkiintoisuusasteikossa, jos se ei muuten ole hyvä kuva.

Paikkojen tutkimuksessa maantieteilijät ja muutkin ovat tehneet paljon mielipaikkatutkimusta, jossa kartoitetaan paikkoja, jotka syystä tai toisesta ovat ihmisten mielestä hyviä. Myönnetään, olen minäkin sellaiseen sekaantunut. Toki se jotain kertoo, jos jotkin paikat nousevat useampien eri vastaajien mielipaikoiksi. Mutta menetelmällä ei kuitenkaan päästä henkilökohtaisten mieltymysten yli ja tavoiteta paikan paikkuutta.

Reaalimaailmassa on tietysti reaalimaailman rajoitteet, eikä eri tekijöiden mittaaminen ole samalla lailla mahdollista kuin se on Flickrin ylläpitäjille. Mutta edes Flickr ei pääse mittaamaan niitä elementtejä, jotka tekevät kuvista mielenkiintoisia, vaan vain päättelemään mielenkiintoisuuden käyttäjien toiminnan perusteella. Se on siis eräänlaista mielikuvatutkimusta – mielikuva ymmärrettynä samalla tavalla kuin mielipaikka.

Flickrillä on etunaan on valtava aineisto. Maantieteilijät voivat käyttää hyväkseen paikkatietoaineistoja, mutta niistä tuskin löytyy riittävästi relevanttia dataa sen selvittämiseen, mikä tekee paikasta hyvän tai ylipäänsä paikan.

Niin, mikä tekee paikasta paikan? Entä mitä voisivat olla reaalimaailmassa ne tekijät, jotka vastaisivat Flickrin interestingness-parametriä?

Tekstissä viitattu Howarthin artikkeli on ilmestynyt julkaisusarjassa The Thingmount Working Paper Series on the Philosophy of Conservation 1996: 6. Department of Philosophy, Lancaster University.

Kuvan Uutelan Nevasta otin talvella 2002 (kuvan lisenssi).

Tähän artikkeliin ei ole jätetty kommentteja...