Wikipedia ja lähdekritiikki

11.5.2009 klo 12.43 | Niko Lipsanen

aiheet web, yhteiskunta,

Aina välillä joku onnistuu huijaamaan toimittajia ja yleisöä Wikipedian avulla. Viimeaikaisia esimerkkejä ovat Saksan talousministeri Karl-Theodor Maria Nikolaus Johann Jacob Philipp Franz Joseph Sylvester Freiherr von und zu Guttenbergin nimeen lisätty ylimääräinen Wilhelm ja maaliskuussa kuolleen ranskalaisen säveltäjän Maurice Jarren nimiin laitettu tekaistu sitaatti.

Wikipedian tietoihin onkin syytä suhtautua kriittisesti. Mutta ei siinäkään tarvitse äärimmäisyyksiin mennä.

Uusi Suomi julkaisi äskettäin artikkelin, jossa kerrottiin jättiläishain mysteerin ratkenneen. Tähän asti ei ole tiedetty, mihin ne katoavat talvisin. Nyt on selvitetty, että ainakin osa niistä viettää talvet Karibialla. Ei muuten lainkaan pöllömpi vaihtoehto minunkaan mielestäni.

Artikkelin sivuun Uusi Suomi on lisännyt faktalaatikon, jossa kerrotaan perustietoja jättiläishaista. Sen lähteeksi on merkitty Wikipedia.

Kommenttipalstalla nimimerkkiä Kimmo Askelainen käyttävä henkilö vimmastui tästä:

Uusi suomi jota olen tottunut pitämään suhteellisen luotettavan lehtenä käyttää lähde aineistona wikipediaa. Mihin on suomalainen media menossa?
Seuraavana lähteenä lienee suomi24 palsta, yhtä luotettavia kumpikin.

Vastaavia purkauksia löytyy muualtakin. Esimerkiksi nimimerkki Jay kommentoi yhtä minun aikaisemmista Wikipedia-aiheisista kirjoituksistani seuraavasti:

Wikipediassa on aivan valtavasti faktuaalisia virheitä.
Siksi en viitsi edes käydä kyseisellä sivustolla, pysyttelen mieluummin ammattilaisten tekemillä sivuilla, jos haen jotain tiettyä aihetta.

Lähdekritiikki ei kuitenkaan toimi ihan niin suoraviivaisesti, että jätetään käyttämättä ”epäluotettavia” lähteitä ja luotetaan sen sijaan siihen, mitä ”luotettavissa” kerrotaan.

Otetaan nyt esimerkiksi vaikka tuo jättiläishai. Uusi Suomi kertoo faktakulmassa sen latinankielisen nimen (Cetorhinus maximus) ja joitakin yleistietoja sen koosta, levinneisyydestä ja ulkonäöstä. Aihe tuskin lienee erityisen suuria intohimoja herättävä, eivätkä esitetyt faktat liene erityisesti tiedepiirienkään kiistelyn kohteena. Eiköhän tällaisessa kysymyksessä Wikipediaa voida pitää kohtalaisen luotettavana lähteenä.

Toimittajien, jotka kirjottavat pääsääntöisesti varsin ajankohtaisista aiheista, kannattaisi rutiininomaisesti tarkistaa lukemiensa Wikipedia-artikkeleiden muokkaushistoria. Ainahan saattaa olla, että joku nopeatoiminen yrittää tehdä jäynää, kuten edellämainituissa zu Guttenbergin ja Jarren tapauksissa. Historiasivun kautta pääsee katsomaan, mitä muokkauksia sivulle on äskettäin tehty.

Usein auttaa myös se, että vilkaisee sivun sisällön useammassa eri Wikipedian kieliversiossa. Mutta jos kyseessä on varsin ajankohtainen tai muutoin intohimoja herättävä tai kiistanalainen aihe, niin on tietysti syytä tarkastella muitakin lähteitä. Wikipediassa on niitäkin usein listattu enemmän tai vähemmän kattavasti.

Wikipediaan ei pidä uskoa sokeasti, mutta aivan yhtä typerää on sivuuttaa se kokonaisuudessaan epäluotettavana. Lähdekritiikki on suotavaa, mutta niin se on muidenkin lähteiden suhteen. Wikipediassa on ainakin se hyvä puoli, että se tarjoaa historia- ja keskustelusivujen, eri kieliversioiden ja lähdeviitteiden kautta jo itsessäänkin varsin kattavat keinot lähdekritiikin harrastamiseen. Niitä kannattaa käyttää hyväksi.

Kuvassa on Wikipedian logo.

Tähän artikkeliin ei ole jätetty kommentteja...