AIHEET ARKISTO TIETOA TÄSTÄ BLOGISTA

Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin

Kai Sadinmaa haluaa kirkosta puolueen

22.6.2009 klo 12.08 | Niko Lipsanen

aiheet uskonto, yhteiskunta,

Turun tuomiokirkko

Vuosaaren seurakunnan pastori Kai Sadinmaa kaipaili Sunnuntaidebatissa (HS 19.6.09) poliittisempaa kirkkoa. Hänen mielestään kirkko ei voi olla ”poliittisesti ja ideologisesti neutraali”, koska ”Jumalan valtakunnan, rakkauden ja oikeudenmukaisuuden toteuttaminen on väistämättä poliittista.”

Sadinmaa on väärässä. Kristuksen sanoma ei ole poliittinen. Jeesus ei, toisin kuin esimerkiksi Muhammad, opettanut, kuinka yhteiskunnalliset olot pitäisi järjestää. Hän kehotti lahjoittamaan köyhille ja huolehtimaan sairaista, mutta ne ovat ihan päteviä ohjeita yhteiskuntajärjestyksestä riippumatta.

Kristillisellä etiikalla ja sosialismilla on vissi ero. Siinä missä harras kristitty sanoo, että ”minun omani on myös sinun”, aatteellinen sosialisti on sitä mieltä, että ”sinun omasi on myös minun”. Toinen lähtee vapaaehtoisuudesta, toinen pakottamisesta. Sadinmaan vasemmistolaisviritteinen retoriikka, jossa hyökätään ”riistokapitalismia”, ”hyvinvointivaltion romuttamista” ja ”koronkiskontaa” vastaan, viittaa lähinnä jälkimmäiseen.

Pastori kirjoittaa:

Jos kirkko haluaa olla Kristuksen kirkko, sen ei tule kiltisti tyytyä hoivaamaan nykypolitiikan uhreja, vaan sen on vaadittava täydellistä suunnanmuutosta. Kirkon on politisoiduttava. Pappien on lopetettava kristityn sisäiseen elämään keskittyvä psykopaapatus ja saarnattava rohkeasti poliittista evankeliumia. Piispojen pitää ottaa voimakkaammin kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Jumalanpalveluselämän keskipisteenä on oltava yhteiskunnallinen todellisuus. Seurakuntien tulee tehdä yhteistyötä oikeudenmukaista maailmaa ajavien kansalaisliikkeiden kanssa.

Mistähän Sadinmaa haluaisi pappien kaivavan sen ”poliittisen evankeliumin”? Ei se ainakaan Raamatusta löydy. Entä mitä ovat ne ”oikeudenmukaista maailmaa ajavat kansalaisliikkeet”? Herätyskristilliset eivät ainakaan niihin kuulu, sillä heidät, tai ainakin joukon fundamentalistit, Sadinmaa nostaa päävastustajikseen.

Mitä pitäisi ajatella pastorista, joka vaatii kirkkoa muuttumaan yhteiskunnallisia muutoksia ajavaksi poliittiseksi liikkeeksi ja pitää keskeisimpinä vastustajinaan uskovaisia kristittyjä?

Kuvassa on Turun tuomiokirkko. Otin kuvan 21.5.2005 (kuvan lisenssi).

8 kommenttia ja/tai paluuviitettä

  1. Anna 25.6.2009 klo 21.55:

    Jumalahan hyvin selkeästi Raamatussa puhuu tasaisen tulonjaon puolesta kannustamalla pitämään huolta heikoimmista. Eikö siis esimerkiksi hyvinvointivaltion rapauttaminen ole erittäin selkeästi Raamatun sanoman vastainen teko? Kun riistokapitalismi hyödyttää harvoja ja köyhdyttää monet, eikö sen vastustaminen ole selkeästi Raamatun sanoman mukaista? Kyllä sekin, että hyväksyy vaieten nykyisen yhteiskuntajärjestyksen, on kirkolta poliittinen teko. En ymmärrä miten joku voi lukea Raamattua huomaamatta, että toisten ihmisten kurjuuteen ja riistoon perustuva yhteiskuntajärjestys ei ole hyvä eikä oikea.

  2. Niko Lipsanen 25.6.2009 klo 22.37:

    Ihmisistä välittäminen ei ole poliittista. Raamatussa ei sanota, että välittäminen pitäisi ulkoistaa valtiolle. Jeesus ei ota kantaa yhteiskuntajärjestelmään.

    Sadinmaa haluaisi valjastaa kirkon ajamaan omaa poliittista agendaansa. Hän puhuu jostakin epämääräisestä riistokapitalismista (kuten sinäkin). Eikö riistososialismi ole yhtä lailla tuomittavaa? Useampi tässä maailmassa on köyhä ja nälkäinen sosialismin kuin kapitalismin takia.

  3. Niko Lipsanen 26.6.2009 klo 13.52:

    Kai Sadinmaa kommentoi kirjoituksestaan noussutta keskustelua HS:n keskustelusivuilla:

    Kun vaadin kirkkoa politisoitumaan, en tarkoittanut pappien ryhtymistä puoluepolitiikkaan vaan sitä, että kirkon on edistettävä Jumalan valtakunnan arvojen toteutumista maailmassa. On pysyttävä erillään maallisen vallan kahvasta jotta vapaus säilyisi.

    No mitähän hän sitten tarkoitti? Sadinmaan vastaus on vain korulauseita, joissa hän kertoo, mitä ei tarkoittanut. Mutta mitään sellaista, josta voisi jollakin konkreettisuuden tasolla päätellä mitä hän haluaisi kirkon tekevän, ei tekstistä löydy.

    Syy on tietysti selvä. Jos ryhtyy esittämään konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, tulee väistäneeksi asemoimaan itsensä poliittisella kartalla. Tosin sen Sadinmaa on jo tehnyt – hänen käyttämänsä poliittinen retoriikka ei jätä juuri arvailujen varaan sitä, mihin suuntaan hän itse on kallellaan. Ja sinne hän haluaisi kallistaa koko kirkon.

    Sadinmaa jatkaa:

    Meidän on kirkkona tunnistettava toimintamme taustalla vaikuttava ideologia. Ei ole olemassa puhdasta käytännön teologiaa, vaan se on aina väistämättä sitoutunut johonkin maalliseen aatteeseen. Kyse on vain siitä mihin sitoudumme.

    Mihinköhän maalliseen aatteeseen Sadinmaa sitten haluaisi kirkon sitoa? Eikö sitä voisi eksplikoida vähän selväsanaisemmin?

  4. Anna 29.6.2009 klo 20.36:

    Eihän Sadinmaa edes mainitse sanaa sosialismi. Sehän on täysin omaa tulkintaasi, jota vastaan sitten hyökkäät? Kaipa nyt riistokapitalismille on muitakin vaihtoehtoja kuin suunnitelmatalous? Ihmisistä välittäminen on sitä paitsi erittäin poliittista, ja mitä uusliberalisoituneempi valtio, sitä huonommat julkiset palvelut, sitä enemmän ihmisiä kadulla, sitä enemmän köyhiä ja kurjia. Mutta ei kai kukaan tässä ole sosialismia ehdottanut ratkaisuksi, vaan oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa, jonka puolesta kirkko puhuisi? Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoiset mahdollisuudet eivät käsittääkseni ole ensimmäisenä oikeistopuolueiden asialistalla.

    Jos yhtään seuraa kehitysmaiden tilannetta, tai katsoo edes rajan taakse, ei varmaan riistokapismin käsite olisi niin kauhean epämääräinen.

  5. Niko Lipsanen 29.6.2009 klo 23.53:

    En ole väittänyt Sadinmaan puhuvan mitään sosialismista. Nimenomaan kummastelin sitä, miksi hän niin innokkaasti hyökkää riistokapitalismia vastaan muttei sano mitään riistososialismista.

    Eipä Sadinmaa muutenkaan juuri mitään sano, räksyttää vain. Tyypillistä populismia, jossa vain kritisoidaan, mutta ei tarjota tilalle mitään rakentavaa.

    Mutta ei kai kukaan tässä ole sosialismia ehdottanut ratkaisuksi, vaan oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa, jonka puolesta kirkko puhuisi?

    Kerro nyt sinä, mitä se ”oikeudenmukaisempi yhteiskunta” pitää sisällään? Sadinmaa ei sitä kerro, siksi täytyy hänen retoriikastaan päätellä, mihin hän haluaisi kirkon asemoida. Siitä tuskin on epäselvyyttä, etteikö se olisi poliittisella kentällä tiukasti vasemmalla.

    Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoiset mahdollisuudet eivät käsittääkseni ole ensimmäisenä oikeistopuolueiden asialistalla.

    Ohhoh. Tuota väitettä sinun on kyllä syytä perustella – tai ainakin kerrottava, mihin käsityksesi perustuu.

    Jos yhtään seuraa kehitysmaiden tilannetta, tai katsoo edes rajan taakse, ei varmaan riistokapismin käsite olisi niin kauhean epämääräinen.

    Kehitysmaiden tilannetta kuvaa paremmin riistososialismi. Ne maat kärsivät nimenomaan erilaisista sosialismikokeiluista ja kaupan esteistä (niin kehitysmaiden kesken kuin kehitysmaiden ja teollisuusmaiden välillä). Mitä vapaamman talousjärjestelmän jokin kehitysmaa on valinnut, sitä paremmat ihmisten olot siellä pääsääntöisesti ovat.

    Rajan takanakin (jos tarkoitat itärajaa) valtiovalta puuttuu jatkuvasti siihen, kuinka siellä bisnestä tehdään. Ei kuulosta vapaalta markkinataloudelta. Kirjoitin tästä taannoin lyhyen jutun tuonne poliittisemman blogini puolelle.

  6. Anna 30.6.2009 klo 14.33:

    Ehkä Sadinmaa ei puhunut riistososialismista, koska sosialismi ei ole kovin tulenpalava ongelma maailmassa? Onko oikeasti sosialistisia valtioita Kuuban lisäksi edes olemassa? Ne Euroopan maat, jotka ovat melko sosialistisia, kuten Tanska ja Ruotsi, eivät kai kärsi nälästä ja kurjuudesta? Ruotsihan on monessa suhteessa parempi valtio kuin esimerkiksi pitkälle uusliberalisoitunut Britannia – vähemmän köyhiä, vähemmän lapsiköyhyyttä, parempi sosiaalinen liikkuvuus, pienemmät tuloerot, suurempi tasa-arvo. Ja vieläpä rikkaampi. Tätä saadaan aikaan valtion väliintulolla.

    Oikeistopuolueet eivät ole taistelleet yhteiskunnan eriarvoistumista vastaan, vaan esimerkiksi julkisia palveluitahan Suomessa on ajettu alas jo 90-luvun alusta asti. Oikeistolaisen suuret tuloerot merkitsevät suurempia määriä köyhiä ja kurjia, pienempää sosiaalista liikkuvuutta ja lapsiköyhyyttä – tämä ei voi tulla kenellekään yllätyksenä. Vapaan markkinatalouden ja suurten tuloerojen yhteiskunta ei ole yhtä oikeudenmukainen yhteiskunta kuin vahvalle julkiselle vastuulle rakennettu yhteiskunta. Sitä paitsi vapaata markkinataloutta ei ole edes olemassa- valtiohan aina säätelee ja verottaa markkinataloutta, rakentaa sille raamit ja kouluttaa työntekijät.

    Se, että mitä vapaamman talousjärjestelmät jokin kehitysmaa on valinnut, sitä paremmat ihmisten olot siellä ovat, ei ole totta. Kehotan ottamaan selvää talouden uusliberalisoinnin vaikutuksista erityisesti latinalaisen Amerikan maissa.

  7. Niko Lipsanen 30.6.2009 klo 18.45:

    Käyn välillä sivupolulla varsinaisessa aiheessa: Jos Sadinmaan tavoite poliittisemmasta kirkosta toteutuisi, niin silloin tällaista keskustelua kuin mitä me tässä väännämme käytäisiin kirkon sisällä. Minusta poliittinen vänkääminen on ihan kivaa, mutta kirkolla on mielestäni tärkeämpiäkin tehtäviä kuin kiistellä yhteiskuntajärjestyksestä.

    Haluaisivatko Kai Sadinmaa ja Anna todellakin, että kirkko muuttuisi poliittisten aatteiden taistelukentäksi? Tämäkin kai on periaatteessa kristinuskoaiheinen keskustelu, mutta eipä täällä ole juuri Jeesusta näkynyt.

    Mutta palataan poliittiseen vääntöön.

    Ehkä Sadinmaa ei puhunut riistososialismista, koska sosialismi ei ole kovin tulenpalava ongelma maailmassa? Onko oikeasti sosialistisia valtioita Kuuban lisäksi edes olemassa?

    On sosialistisia ja vähemmän sosialistisia maita. Ei meillä sen enempää ole esimerkkejä niistä äärikapitalistisistakaan maista, joten jos sosialismi ei ole ongelma sosialististen maiden puuttuessa niin vastaavalla päättelyllä myöskään kapitalismin ei pitäisi olla.

    Ne Euroopan maat, jotka ovat melko sosialistisia, kuten Tanska ja Ruotsi, eivät kai kärsi nälästä ja kurjuudesta?

    Tanskan talous on maailman kahdeksanneksi vapain, Ruotsi on sijalla 26 (lähde). En mitä niitä sosialistisiksi maiksi kutsuisi. Niiden vauraus on luotu varsin kapitalistisen järjestelmän perusteella. Sen sijaan jos katsot listauksen loppupäätä, niin sieltä löytyy niitä köyhimpiä ja kurjimpia maita. Yhteys taloudellisen vapauden ja hyvinvoinnin välillä on hyvin vahva.

    Ruotsihan on monessa suhteessa parempi valtio kuin esimerkiksi pitkälle uusliberalisoitunut Britannia

    ”Uusliberalismi” on tuollainen vasemmiston kokoomakäsite mikä tarkoittaa milloin mitäkin. Mitähän sinä sillä tällä kertaa mahdat tarkoittaa? Mikä vika varsinaisessa liberalismissa on, mitä uutta se ”uus” siihen tuo?

    Mitä Britanniaan tulee, niin se maa oli vasemmistolaisen politiikan jäljiltä konkurssikypsä siinä vaiheessa kun Thatcher sai sen vedettäväkseen. Ilman hänen kaudellaan tehtyjä uudistuksia Britannia olisi todennäköisesti paljon köyhempi ja kurjempi maa kuin mitä se nyt on.

    Oikeistopuolueet eivät ole taistelleet yhteiskunnan eriarvoistumista vastaan, vaan esimerkiksi julkisia palveluitahan Suomessa on ajettu alas jo 90-luvun alusta asti.

    90-luvun alun jälkeen tässä maassa on ollut kaikenvärisiä hallituskokoonpanoja porvarihallituksesta sateenkaaren kautta punamultaan. Miksi kritiikkisi kärki kohdistuu porvaripuolueisiin?

    Mitä itse hyvinvointivaltioon tulee, niin se on varsin tehoton tapa luoda hyvinvointia. Lähinnä hyvinvointivaltio tarkoittaa sitä, että valtio voi hyvin. Kansalaisista ei niin väliä.

    Vapaan markkinatalouden ja suurten tuloerojen yhteiskunta ei ole yhtä oikeudenmukainen yhteiskunta kuin vahvalle julkiselle vastuulle rakennettu yhteiskunta. Sitä paitsi vapaata markkinataloutta ei ole edes olemassa

    Jos vapaata markkinataloutta ei mielestäsi ole edes olemassa, niin miksi hyökkäät niin voimakkaasti sitä vastaan? Eikö olemattomia vastaan ole turha taistella?

    Mitä tulee tuloeroihin, niin suurimmat voitot tehdään nimenomaan suljetuilla markkinoilla yhteistyössä byrokraattien kanssa. Kiina ja Venäjä ovat hyviä esimerkkejä maista, joissa voi tehdä valtavia rikkauksia kunhan on hyvää pataa vallanpitäjien kanssa – ei kuulosta vapaalta markkinataloudelta.

    Voisit kuitenkin vähitellen päästä yli tuosta iskulauseretoriikasta ja antaa jotakin konkreettista sisältöä vaikkapa tuolle ”vahvalle julkiselle vastuulle”. Mitä se on? Tämä keskustelu ei etene yhtään mihinkään ennen kuin sinä tai muut sadinmaalaiset annatte räksytyksenne ohessa jotakin sisältöä yhteiskunnallisille vaatimuksillenne ja kerrotte, miten ne mielestänne kytkeytyvät kristinuskoon.

    Se, että mitä vapaamman talousjärjestelmät jokin kehitysmaa on valinnut, sitä paremmat ihmisten olot siellä ovat, ei ole totta.

    Katso sitä edellä linkittämääni indeksiä ja tee päätelmiä siitä.

    Kehotan ottamaan selvää talouden uusliberalisoinnin vaikutuksista erityisesti latinalaisen Amerikan maissa.

    Kuten edellä totesin, ”uusliberalisointi” on tyhjä iskulausekäsite. Kerro, mikä siellä Latinalaisessa Amerikassa mielestäsi on tähän aiheeseen liittyen huomionarvoista ja jätä tuo tyhjä retoriikka väliin.

  8. Niko Lipsanen 14.7.2009 klo 15.59:

    Simo S. Hämäläisen kirjoitus Kepan sivuilla summaa varsin hyvin, miksi vapaa talous on kehitysmaiden köyhienkin kannalta parempi kuin suljettu järjestelmä. Pääpaino on maataloustuilla, mutta aihetta sivutaan kirjoituksessa laajemminkin.

Tätä artikkelia ei ole enää mahdollista kommentoida (eikä mitään muutakaan artikkelia tässä blogissa). Blogi on arkistoitu, eikä sitä enää päivitetä.

2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008

Artikkeleiden aiheet:

Etusivu : 2009 : Kai Sadinmaa haluaa kirkosta puolueen

Kaikki blogin artikkelit yhdellä sivulla

Siirry sivun ylälaitaan