Jounen Kwéyòl eli kreolikielten päivä

28.10.2009 klo 7.27 | Niko Lipsanen

aiheet kuulumiset,

sijainnit dominica, saint-lucia, karibia,

Tänään saattaa olla kansainvälinen kreolikielten päivä. Sanon, että saattaa, koska lähteestä riippuen päivä on joko 28.10., lokakuun viimeinen perjantai tai päivämäärää 28.10. lähin sunnuntai. Joka tapauksessa näillä tienoin vuotta sitä vietetään.

Kreolikielet ovat kieliä, joissa useita kieliä on sekoittunut toisiinsa ja joita jotkut puhuvat äidinkielenään (mikä erottaa ne pidginkielistä). Usein vahvimpana pohjakielenä on jonkin entisen eurooppalaisen siirtomaavallan kieli. Tässä lokakuun lopun kreolipäiväjuhlinnassa näyttävät olevan parhaiten esillä ranskaan pohjautuvat kreolikielet.

Karibialla ns. antillien kreolia puhutaan entisissä Ranskan siirtomaissa. Näitä ovat paitsi Ranskan nykyisetkin departementit Guadeloupe ja Martinique myös useasti Ranskan ja Iso-Britannian välillä isäntämaata vaihtaneet, nykyisin itsenäiset Saint Lucia ja Dominica. Jälkimmäinen alkaakin varmaan olla tämän blogin säännöllisille lukijoille jo suhteellisen tuttu tapaus.

Dominicalla ja Saint Lucialla kreoli on etenkin maaseudun kieli. Sillä on rikas sanasto mitä tulee maatalouteen ja karibialaiseen luontoon liittyviin aihepiireihin, mutta sillä voi olla hankala ilmaista monia asioita, joita nykypäivän kaupunkilainen arjessaan kohtaa.

Kielen maalainen leima on vaikuttanut kovasti sen arvostukseen. Välillä se on jo katsottu kuopatuksi, mutta yhä se vain jaksaa pinnistää. Käytännössä kaikki dominicalaiset ja saintlucialaiset kreolinpuhujat osaavat englantia, mutta kreoli on ja pysyy sitä puhuvien kommunikointikielenä.

Ranskan kielen kuulee kreolin taustalta, mutta ranskan sujuvakaan taitaminen ei riitä kielen ymmärtämiseen. Sanastossa on ranskan lisäksi paljon vaikutteita länsiafrikkalaisista kielistä sekä paikallisista intiaanikielistä (karibi ja arawak), sekä jonkin verran myös englannista ja espanjasta.

Myöskään dominicalaiset ja saintlucialaiset eivät yleensä ymmärrä ranskaa, vaikka osaisivat kreolia. Yhteydenpitoa ranskalaisiin saariin helpottaa kuitenkin se, että siellä paikalliset puhuvat myös kreolia, vaikka joitakin eroja saarten välillä onkin.

Mikään kirjallisuuskielikään kreoli ei ole. Kirjoitusasujakin on kaksi, joista toinen muistuttaa enemmän ranskaa ja toinen, yleisempi, siltä kuin ranskaa kirjoitettaisiin noin suunnilleen siten kuin sitä lausutaan. Uusi testamentti on käännetty Saint Lucian kreolille, mutta omakielistä kirjallisuutta ei juurikaan ole. Saintlucialainen Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut Derek Walcott sentään usein käyttää kreolinkielisiä sanoja tai lausahduksia muutoin englanninkielisissä runoissaan ja näytelmissään.

Muutama päivä sitten Dominican parlamentin puhemies Alix Boyd-Knights ehdotti, että kreolia voisi alkaa käyttää virallisena kielenä englannin ohella myös parlamentin istunnoissa. Kaikki dominicalaiset eivät kuitenkaan puhu kreolia, mikä voi tässä olla ongelma. Saaren koillisosan asukkaiden kieli on cocoy, joka on englantiin pohjautuva kreolikieli.

Kreolipäivän vietto on nyt joka tapauksessa käynnissä. Dominicalla päivämäärä osuu sopivasti itsenäisyyspäivän (3.11.) alle, ja siihen ympärille onkin rakennettu kokonainen juhlaviikko. Perjantaina vietettiin kansainvälistä kreolimusiikkifestivaalia ja nyt Roseaun kasvitieteellisessä puutarhassa on menossa Creole In The Park -tapahtuma.

Kuvan koulupojat Dominican itärannikolla todennäköisesti osaisivat puhua kreolia. Otin kuvan 3.12.2007.

Tähän artikkeliin ei ole jätetty kommentteja...