Roseau on kaupunki pienoiskoossa

16.11.2009 klo 7.26 | Niko Lipsanen

aiheet paikat,

sijainnit dominica, karibia,

Dominican pääkaupunki Roseau on erikoislaatuinen pieni kaupunki. Vain reilun neljännesneliökilometrin kokoinen keskikaupunki on pakkautunut tiiviisti Karibianmeren, Roseau-joen ja vuorten väliin. Pienestä koostaan huolimatta alueelle mahtuu hämmästyttävä määrä erilaisia paikkoja.

Erityisen paljon Roseaun keskustaan mahtuu kortteleita. Lähellä merenrantaa kaupungin mittakaava on suorastaan miniatyyrimainen. Ruutukaava-alueen pienimmät korttelit ovat vain 25 metriä kanttiinsa. Katuja ja risteyksiä onkin tiheässä, ja kaupungissa on sen pienestä koosta huolimatta suhteellisen helppo eksyä. Kortteleiden suuri määrä saa kaupungin myös tuntumaan kokoaan suuremmalta.

Tyyliltään Roseaun vanhat puurakennukset ovat niinsanottua karibialaista kansanarkkitehtuuria (Caribbean vernacular). Dominica oli köyhä siirtokunta, ja siksi sen pääkaupunkiinkaan ei rakennettu pömpöösejä monumentteja. Talot rakennettiin omista lähtökohdista, paikallisiin luonnonoloihin sovittaen ja eri puolilta vaikutteita keräten.

Hurrikaanit, tulipalot ja puskutraktorit ovat vaatineet osansa. Vanhojen puutalojen välissä on uudempia betonitaloja. Paljon vanhoja taloja koristeellisine parvekkeineen on kuitenkin jäljellä. Puutarhoille on käynyt huonommin, niistä suurin osa on saanut väistyä talojen tieltä. Silti joissakin kadunkulmissa voi nähdä vaatimattomia pieniä mökkejä, joiden edustalla on komea jalkakäytäväpuutarha.

Roseaun vanhin osa on sen Ranskalaiskortteli. Ensimmäiset ranskalaiset rakensivat talonsa sinne jo 1600-luvulla, kun Roseau oli vielä Sairi-niminen kalinagointiaanien kylä. Noita vanhimpia taloja, puhumattakaan intiaanien majoista, ei ole enää jäljellä. Monet kaupungin hienoimmista parvekkeista löytyvät kuitenkin Ranskalaiskorttelin vinosti toisensa kohtaavien katujen varsilta ja kulmista.

Roseau on jo kauan sitten laajentunut keskikaupunkinsa ulkopuolelle. Esikaupunkeja on merenrannassa, jokilaaksossa ja vuorten rinteillä. Ne näyttävät keskustan ympärillä kuin suurimmaksi osaksi Karibianmereen uponneen tähden sakaroilta. Roseau olisikin muotonsa puolesta lähes ideaali joukkoliikennekaupunki (kokonsa puolesta tosin turhan pieni, kun reunalta toiselle kulkee helposti vaikka kävellen).

Liikenne on kuitenkin ruuhkaista. Kaupungin pieniä katuja ei ole suunniteltu henkilöautojen tulvalle. Ongelmaa pahentaa se, että saaren eteläosista pohjoiseen matkustavien on käytännössä pakko ajaa kaupungin halki. Vaihtoehtoinen reitti on monta kertaa pidempi, kapea ja mutkainen. Ohitustietä ei vuoristoiseen maastoon helposti rakenneta. Jokirantaan on tosin paraikaa rakenteilla oikotie, jota pitkin osa liikenteestä ohjataan keskustan sivuitse.

Vaikka ympärillä on vuoria, on Roseaun keskusta varsin tasainen. Se on rakennettu jähmettyneen laavavirran päälle. Ikävämpi puoli tässä on se, että laavavirran aikoinaan synnyttänyt tulivuori on yhä aktiivinen ja saattaa purkautua uudestaan. Se ei tietäisi erityisen hyvää kaupungille, sillä laavavirran luontevin reitti vuorten välistä olisi jotakuinkin sama kuin aikaisemmallakin kerralla.

Maailman kaupungista Roseau on minulle yksi tutuimmista, ellei jopa tutuin. Erityisen tutuksi se tuli toisella käynnilläni keväällä 1999, jolloin vietin siellä kaksi kuukautta tehden graduani. Kävelin samalla kaikki kaupungin kadut läpi ja kuvasin ne sivuilleni.

Viimeksi kävin Roseaussa jotakuinkin tasan kaksi vuotta sitten. Silloinkin otin paljon kuvia, joskaan en yhtä järjestelmällisesti kuin gradua tehdessäni. Noin viikko sitten sain nekin laitettua Roseau-kuvasivuilleni.

Kuvassa on katujen risteys Roseaun Ranskalaiskorttelissa. Otin kuvan 23.11.2007 (kuvan lisenssi).

Tähän artikkeliin ei ole jätetty kommentteja...