Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin
14.5.2010 klo 1.32 | Niko Lipsanen
Mari osti viime maanantaiksi purkin vorschmackia. Juhlistimme sillä sitä, että sain läskikampanjan aikana 15 kiloa painoa pois, ja palailen nyt taas normaalimpaan ruokavalioon.
Vorschmack on varsin erikoislaatuinen herkku. Ei taida kovin paljon olla sellaisia ruokalajeja, joihin laitettaisiin lihaa ja kalaa sekaisin. Vorschmackiin laitetaan. Keskeisimmät ainesosat ovat ruskistettuna jauhettu lampaanliha ja silli, mutta seassa on usein myös nautaa ja anjovista.
Kyseessä on kuitenkin enemmän liha- kuin kalaruoka. Sillin ja anjoviksen tehtävä on antaa lihalle makua. Kovin paljon muita mausteita ei sitten tarvitakaan.
Wikipedia-tietojen mukaan kyseessä olisi itäeurooppalainen, mahdollisesti puolalainen ja ehkä juutalaisperäinen ruoka. Suomeen reseptin on tarinan mukaan tuonut marsalkka C.G.E. Mannerheim, ja tarina saattaa pitää paikkansakin. Ainakin ruoka oli Mannerheimin suurta herkkua.
Vorschmack löytyy myös joidenkin ravintoloiden ruokalistoilta. Kuuluisinta on Savoyn vorschmack. Sotahistorian kautta vorschmack liittyy myös entiseen kotikaupunkiini Mikkeliin, jossa Mannerheim piti päämajaansa. Siellä vorschmackia oli tarjolla Mikkelin klubilla.
Raholan syötävissä sanoissa kerrotaan tarkemmin siitä, kuinka vorschmack kuuluu valmistaa ja mitä kaikkea se voi sisältää. Jos haluaa kokata vorschmackinsa itse, niin ainakin Soppakauha-blogista löytyy vorschmack-resepti. Me tyydyimme vähemmän haastavaan vaihtoehtoon, ja nautimme Nordic Delin tölkkivorschmackia.
Kyseessä ei ole erityisen kaunis ruokalaji. Lähinnä se muistuttaa jotakin maksalaatikon ja sikanautasäilykkeen välimuotoa. Ehkä siksi hienommissa paikoissa on tapana tarjoilla vorschmack lusikalla muotoiltuina puikuloina. Me emme hienostelleet, vaan kasasimme lämmitettyä massaa lautaselle perunoiden ja punajuurten väliin.
Lisukkeeksi suositellaan myös maustekurkkuja ja smetanaa. En ole erityisemmin niistä kummankaan fani, eikä Marikaan tullut niitä itselleen hankkineeksi. Pärjäsimme siis ilman. Ruokajuomana oli tietysti olutta.
Kuvassa yllä on Nordic Deli Oy:n valmistama Marskin Vorschmack -tölkki. Alla on samaa tavaraa lautasella.
Tätä artikkelia ei ole enää mahdollista kommentoida (eikä mitään muutakaan artikkelia tässä blogissa). Blogi on arkistoitu, eikä sitä enää päivitetä.
2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008
Artikkeleiden aiheet:
Etusivu : 2010 : Vorschmack on erikoinen herkku
Paavo Ojala 13.6.2010 klo 0.22:
miten lähti 15kiloa. Mistä löytyi tälläinen itsekuri? Ihan vain omaan käyttöön vinkkejä kyselen.
Niko Lipsanen 13.6.2010 klo 1.24:
Mari (vaimoni) laski opiskelee elintarvikealaa ja ymmärtää jotakin ravitsemuksestakin. Hän laski minulle päiväannokset ja laati joitakin reseptejä, joita sitten noudatin. Paastoaika mentiin kasvisruoilla ja ilman makeaa, sen jälkeen siirryttiin vähähiilihydraattiseen ruokavalioon. Suurin osa painosta lähti sillä kasvisdieetillä.
Luulenpa myös, että se auttoi itsekurissa, kun kyseessä oli kuitenkin pääsiäispaasto eikä pelkkä laihdutuskuuri. Ja sitten siihen yhdistyi vielä tuo läskikampanja.
Ehkä tästä aiheesta pitäisi kirjoittaa ihan oma merkintänsä. Lisäsin blogiin tägin laihduttaminen, sen takaa löytyy jo jotakin.
Paavo Ojala 15.6.2010 klo 22.48:
kiitos vastauksesta. aika vaikealta tuo suunnitelmallinen laihduttaminen tuntuu. paino tuntuu vaihdelleen itselleen aika rajustikin. päiväannosten laskeminen on varmasti hyvä tapa
paastosta tuskin vain apua saan, kun sellaista uskonnollista vakaumusta ei itsellä ole. Pitäisi sellaista vain kadehtia, kun se käyttäytymistä tehokkaasti saa aikaan.