Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin
28.9.2010 klo 6.55 | Niko Lipsanen
Kävelymatka kotontamme Helsingin keskustaan vähän alle tai yli kaksi kilometriä riippuen siitä, minne päin keskustaa on menossa. Reilu kuukausi sitten matka lyheni noin 50 metrillä, kun uusi oikoreitti avautui vanhan ratakuilun yli.
Uuteen oikoreittiin tottuminen kestää jonkin aikaa. Kotoa lähtiessä sen oppi muistamaan nopeasti, mutta toiseen suuntaan tuli pitkään käveltyä vanhaa, pidempää reittiä. Nyt oikotien muistaa jo molempiin suuntiin.
Oikoreitti ei ole kuitenkaan pelkkä lyhennys kävelymatkaan, vaan se muuttaa koko Munkkisaaren luonnetta.
Aiemmin ratakuilu erotti Munkkisaaren muusta kaupungista. Se teki kaupunginosasta ikään kuin saaren, kuten nimikin antaa ymmärtää Entinen Munkkisaaren saari tosin sijaitsi kuitenkin nykyisellä telakka-alueella, ja nykyisen Munkkisaaren asuttu osa on ollut osa mannerta jo ennen Helsingin niemen maantäyttöjä.
Aikaisemmin Munkkisaari kytkeytyi muuhun kaupunkiin vain kulmiensa kautta Tehtaankadulle ja Merisatamaan. Uusi yhteys avaa reitin Hernesaarenkadulta Speranskintielle Eiraan. Tähänkin liittyy historiallinen anekdootti: Hernesaarenkatu alkoi aikaisemmin Eirasta, ja sen numerot 1–4 olivat eri puolella kuilua kuin loput kadusta. Tämä oli varsin sekavaa, ja niinpä alkupää kadusta nimettiin uudestaan Speranskintieksi.
Nimenmuutoksen vuoksi Hernesaarenkadulla alkaa numerointi nykyään vitosesta. Nyt katu on lopultakin yhtenäinen, mutta Speranskintie säilyttänee nimensä eikä palaa Hernesaarenkaduksi.
Toinenkin uusi yhteys on tulossa, kun Merikadun muurilta rakennetaan portaat alas Rantakallionpuiston koirapuiston kulmalle. Ne kytkevät Eiranrannan, joka on Munkkisaaren osa, Eiraan.
Saarimaisuuden menettämiseen liittyy uusia yhteyksiä enemmän kuitenkin se, että pätkä vanhaa ratakuilua on nyt täytetty. Satamaradan kiskot vietiin jo pari vuotta sitten. Kuilun reunamuureja ei kuitenkaan purettu, joten periaatteessa kuilun voi vielä tulevaisuudessa palauttaa paikalle kaivamalla maa-aineksen pois.
Uusi oikoreitti pitää vielä totuttaa osaksi omaa kaupunkireviiriä. Nyt se tuntuu samalla tavalla vieraalta kuin kulmakunnan kadut silloin, kun 15 vuotta sitten muutin Munkkisaareen. Olinhan minä kulmakunnan kaduilla aikaisemminkin käynyt, mutta eivät ne olleet ennen alueella asumista tulleet osaksi arkista maisemaa.
Sama juttu on nyt Speranskintien ja Ehrensvärdintien kanssa. Ovathan ne tuttuja, mutta eivät aivan vielä arkisia, katuja. Muutama päivä sitten ensimmäisen kerran käveli oikoreitillä naapuri vastaan ja moikkasi. Siitä se arkistuminen alkaa.
Kuvassa on Ehrensvärdintie Eirassa. Se on osa uutta oikoreittiä Munkkisaaresta Helsingin keskustaan. Kuvan lisenssi- ym. tiedot on kerrottu kuvan sivulla kuvablogissani.
... eikä kommentoiminen myöskään ole enää mahdollista (kuten ei minkään muunkaan artikkelin tässä blogissa). Blogi on arkistoitu, eikä sitä enää päivitetä.
2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008
Artikkeleiden aiheet:
Etusivu : 2010 : Uusi oikotie muuttaa paikan luonteen