Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin
13.4.2011 klo 13.20 | Niko Lipsanen
Äänestin viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä eli eilen Helsingin kaupungintalolla. En ollut ainoa: äänestyspaikalle oli lähes puolen tunnin jono. Sain kuitenkin ääneni annettua.
Kuten aiemmin kirjoitin, valinta ei tällä kertaa ollut helppo. Kokoomuksella on Helsingissä paljon hyviä ehdokkaita, mutta kukaan ei silti osunut aivan nappiin.
Pähkäilin loppuvaiheessa kolmen eri ehdokkaan välillä. Ruodin heidän näkemyksiään ja vaalikonevastauksiaan alla.
Edellisissä eduskuntavaaleissa neljä vuotta sitten äänestin Hannele Luukkaista (kuvassa keskellä Ben Zyskowiczin ja Jan Vapaavuoren välissä). Hän ei viimeksi aivan päässyt läpi, mutta on jälleen ehdolla. Ehkä tällä kertaa?
Ympäristöasioissa Hanun näkemykset ovat kohdallaan. Ei turpeelle, kyllä raiteille. Hän vastustaa kokoomuksen linjasta poiketen myös ydinvoimaa, mutta se ei minulle ole kynnyskysymys suuntaan eikä toiseen. Arvostan myös sitä, että hän on yksi niistä kolmesta kokoomusehdokkaasta Helsingin vaalipiirissä, jotka tukevat Animalian Turkistarhaton Suomi -tavoitetta (ne kaksi muuta ovat Fatbardhe Hetemaj ja Petri Sarvamaa).
Luukkainen ei ole profiloitunut maahanmuuttokriittisenä ehdokkaana, mutta vaalikonevastauksista ja ehdokkaan kanssa käymistäni keskusteluista käy selville, että hän ymmärtää aihetta. Toivoisin hänen tuovan tätä puolta enemmän esille. Ehdokkaita, jotka vastustavat löysyyttä sekä ympäristö- että maahanmuuttopolitiikassa, ei ole liikaa tarjolla.
Liberaalisuustestini Hanu kuitenkin reputtaa kannattamalla Alkon monopolia ja sukupuolikiintiöitä yritysten hallituksiin. Etenkin jälkimmäinen on paha. Pakkoruotsia hän sentään vastustaa.
Lasse Männistön olen saanut vaalikoneista useammankin kerran yhdeksi kärkiehdokkaista. Hänen näkemyksensä ympäristökysymyksistä ovatkin varsin kohdallaan. Maahanmuuttokysymyksissä hänen linjansa on kuitenkin valitettavan lepsu.
Keskustelin Männistön kanssa Kolmella Sepällä. Hän sanoi vastustavansa järjestelmän väärinkäyttöä ylipäänsä – oli kyse sitten maahanmuuttajista tai kantaväestöstä. Esimerkiksi perheenyhdistämisiin hän vaati varsin tarmokkaasti, että yhdistämisen hakija kykenee yhdistettävän perheen myös elättämään. Vaalikonevastauksiin asti tuo ei kuitenkaan ole päässyt kuin porsaanreikien tukkimisena.
Männistön maahanmuuttokannat eivät siis valitettavasti vakuuta. Myöskään liberaalisuustestissä hän ei loista. Alkon monopolista hän pitää kiinni (suuria elintarvikeliikkeitä suosivaa shop-in-shop-ratkaisua hän voisi kannattaa viinien, mutta ei väkevien, suhteen), pakkoruotsistakin luopuisi vain Itä-Suomessa (venäjän hyväksi) ja olisi valmis harkitsemaan myös sukupuolikiintiöitä julkisesti listatuille pörssiyhtiöille.
Harmittaa – Männistössä menee hyvä ehdokas menee hukkaan huonojen mielipiteidensä vuoksi.
Toinen kärkisijoja vaalikoneissa kahminut ehdokas on Wille Rydman. Hänen maahanmuuttolinjansa ovat suunnilleen sitä, mitä ehdokkaaltani haen. Ei myöskään haittaa lainkaan, että hän sijoittuu kokoomuksen ehdokkaiden talousliberaaliin laitaan. Myös minun liberaalisuustestistäni hän pääsee läpi lähes täysin pistein (ei pakkoruotsia eikä kiintiöitä, mutta sitä hän ei tarkentanut, miksi on Alkon monopolista luopumisessa vain ”jossain määrin samaa mieltä”).
Ympäristöasioista Rydmanilla ei kuitenkaan ole mitään muuta sanottavaa kuin, että ”Vihreys käy kukkarollesi”. Hän ei kannata turvevoimasta luopumisesta eikä näe raideliikennettä ensisijaisena liikenteen kehittämiskohteena. Kolmella Sepällä jutellessamme hän sentään kertoi kannattavansa vapaavuorelaista kaavoituspolitiikkaa, jossa kaupat kaavoitetaan sinne, missä ihmisetkin ovat.
On valitettavan vaikea löytää ehdokasta, joka näkisi sekä ilmastonmuutoksen, biodiversiteetin heikkenemisen että sosiaalisperustaisen maahanmuuton uhkina, joihin on tartuttava. Kovin paljon ei auttaisi, vaikka etsisi muistakin puolueista kuin kokoomuksesta.
Tein valintani. Kirjoitin äänestyslippuun Hannele Luukkaisen ehdokasnumeron 76. Tämä taisikin olla ensimmäinen kerta, kun äänestän samaa ehdokasta toisenkin kerran joissakin valtiollisissa vaaleissa.
... eikä kommentoiminen myöskään ole enää mahdollista (kuten ei minkään muunkaan artikkelin tässä blogissa). Blogi on arkistoitu, eikä sitä enää päivitetä.
2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008
Artikkeleiden aiheet:
Etusivu : 2011 : Kävin äänestämässä ennakkoon