Café La Famille, Tampere

3.7.2012 klo 7.44 | Niko Lipsanen

aiheet kulutus, paikat,

sijainnit länsi-suomi,

Tuntemattomassa kaupungissa on useita eri tapoja valita kahvila.

Usein haluaa mennä kahvilaan, joka on kivalla paikalla veden äärellä, puistossa tai vaikkapa jossakin historiallisessa rakennuksessa. Toisaalta, vaatimattomammalla paikalla sijaitseva kahvila joutuu kilpailemaan jollakin muulla: laadulla, hinnalla, palvelulla tai jollakin yhdistelmällä niistä.

Tampere ei toki ole minulle enää aivan tuntematon kaupunki, mutta sikäläisiä kahviloita en juuri tunne. Kävin siellä viimeksi juhannuksen jälkeen, ja halusin kahvilaan, josta saisi hyvää teetä ja kakkua. Koska en tiennyt, mistä sellaista saa, päätin valita kahvilan, joka ei ainakaan kilpailisi sijaintinsa viehättävyydellä.

Café La Famille Aleksis Kiven kadulla vaikutti lupaavalta. Se sijaitsee kyllä Finlaysonin vanhan tehdasalueen ja Keskustorin välissä, mutta kuitenkin modernissa rakennuksessa suhteellisen vilkkaasti liikennöidyn autokadun varrella. Kuin pisteenä i:n päälle jalkakäytävä on kahvilan kohdalla vähän kuopassa, eli kahvila sijaitsee katutason alapuolella.

Ovelta katsoen itse kahvila ei kuitenkaan näyttänyt hullummalta, joten menin sisään. Sisältä se onkin varsin viehättävä, suorastaan kodikas. Ainakaan Café La Famille ei näytä miltään ketjupaikalta, mikä on iso plussa. Valitsin istumapaikan silti terassin puolelta.

Tilasin amerikkalaisen suklaakakun ja teetä. Kahvila ei ollut kovin täynnä, mutta paikalla oli vain yksi työntekijä (ehkä yrittäjä itse?). Kiireessäkin hän neuvoi ystävällisesti, kuinka kuvio toimii: tee haetaan itse (saa santsata kuinka monta kertaa haluaa) ja kakku tuodaan pöytään.

Tarjolla oli haudutettua teetä. Periaatteessa olisi kai kahta teelaatua valmiina, mutta ainakin tällä kertaa toinen niistä ei ollut tee vaan rooibos. Toisena vaihtoehtona oli maustettua vihreää teetä. En ole erityisemmin rooiboksen ystävä, mutta koska pannuja ei ollut kovin selkeästi merkitty, otin ensin vahingossa sitä. Menihän se vaihtelusta kakkua odotellessa.

Jos valmiit teelaadut eivät miellytä, niin tarjolla oli myös irtoteetä omatoimiseen haudutteluun. Minä tyydyin kuitenkin niihin, mitä tarjolla oli. Ja toki siellä kahviakin oli.

Teetä santsatessani kakku tuotiin pöytään. Iso pala ja hyvää oli. Myös tee oli juuri sopivasti haudutettu eikä se ollut liian kuumaa. Usein joutuu odottamaan teen jäähtymistä, mutta La Famillessa se oli ainakin minun suuhuni juuri sopivan lämpöistä.

Ihan halvimmasta päästä Café La Famille ei ole, mutta noin yhdeksän euroa isosta suklaakakkupalasta ja kolmesta isosta kupillisesta teetä ei silti ole paha hinta. Saatanpa käydä uudestaankin, kun taas Tampereella liikun.

Otin molemmat kuvat käydessäni Tampereella ja Café La Famillessa maanantaina 25.6.2012 (lisenssi).

Tähän artikkeliin ei ole jätetty kommentteja...