Blogi paikoista, tavaroista, uskomisista, syömisistä, webistä ja muustakin
3.6.2013 klo 22.56 | Niko Lipsanen
Katso myös: Juhannus ja kesäpäivänseisaus 2014
Pohjoisen pallonpuoliskon kesäpäivänseisaus 2013 osuu juhannusaattoon perjantaina 21. kesäkuuta. Tarkka ajankohta, jolloin Aurinko paistaa kohtisuoraan kohti Kravun kääntöpiiriä, on kello 8.04 aamulla Suomen aikaa.
Juhannuspäivä 2013 on lauantaina 22. kesäkuuta. Vuoteen 1954 saakka juhannus oli Suomessa aina Johanneksen päivänä 24. kesäkuuta, joka tänä vuonna on juhannusviikonlopun jälkeinen maanantai.
Kristinuskossa juhannus on Johannes Kastajan juhla, koska Luukkaan evankeliumin mukaan hän syntyi puoli vuotta ennen Jeesusta, ja Jeesuksen syntymäpäiväksi on suurimmassa osassa kristikuntaa vakiintunut 25. joulukuuta. Mutta miksi juhannuksen perinteinen päivämäärä sitten on 24. eikä 25. kesäkuuta? Jos joku tietää, niin sen voi kertoa kommenteissa.
Kesäpäivänseisauksen tienoilla on vietetty keskikesän juhlaa monissa muissakin kuin kristillisissä kulttuuripiireissä. Eikä Johannes Kastaja taida monen suomalaisenkaan mielessä käydä edes vähän sateisempina juhannuksina.
Juhannus on myös Suomen lipun päivä ja oikeastaan myös Suomen lipun yö, koska juhannuksena liputetaan muista liputuspäivistä poiketen myös yöaikaan. Liputus alkaa juhannusaattona klo 18 ja päättyy juhannuspäivänä klo 21.
Ensi vuonna juhannus ja kesäpäivänseisaus osuvat yksiin. Kesäpäivänseisaus ja juhannus 2014 ovat lauantaina 21. kesäkuuta.
Kuvassa on juhannusruusuja (Rosa pimpinellifolia). Otin kuvan Porissa Johanneksen päivänä 2012.
Tätä artikkelia ei ole enää mahdollista kommentoida (eikä mitään muutakaan artikkelia tässä blogissa). Blogi on arkistoitu, eikä sitä enää päivitetä.
2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008
Artikkeleiden aiheet:
Etusivu : 2013 : Juhannus ja kesäpäivänseisaus 2013
Tapani Lahti 21.6.2013 klo 7.58:
Juhannus ja Joulu eivät pohjimmiltaan ole alkukristillistä alkuperää, vaan paavien määräyksestä sellaisiksi myöhemmin kutsuttuja. Niiden alkuperän julkinen mainitseminen tuomittiin kirkon vastaiseksi kerettiläisyydeksi. Mitä tulee niiden ajankohtiin, on huomattava, että niiden varsinaisina juhlapäivinä muinoin sovellettiin muuta ajanlaskutapaa kuin nykyään. Muinaisessa Roomassa sovellettiin julistamista kalenteria (keisari Julianuksen aikana laadittuja). Juhlat itsessään olivat Voittamattoma Auringon juhlia ja liittyvät siksi suoraan päiväntasauksiin. Roomalaisila oli muitakin juhlia, jotka paavien perittyä Rooman valtaistuimen Rooman valtakunnan hajotessa. Löysin kirjastosta vahingossa suomeksi käännettynä roomalaisen allakkaan verrattavan juhlapäivinä kalenterin ja siellähän nämä olivat. Itseasiassa juhlia oli yli 300, mutta kaikkia eivietetty yhteisesti vaan ne olivat monet paikallisia, valloitettujen alueiden omia juhlia, kunkin alueen omiin uskontoihin liittyviä. Kristityt eivät viettäneet niitä, kuten eivät Joulua eikä Juhannustakaan. Niille annettiin myöhemmin nämä liitännäiset tiettyihin nimiin, jotta kaikki saataisiin viettämään roomalaisjulia monien jumalien kunniaksi. Suurin oli Voittamaton Aurinko.
Hannupekka Huovilainjej 21.6.2013 klo 12.36:
Jos tarkkoja ollaan, niin Jeesus syntyi meidän ajanlaskumme mukaan 24. päivä. Tuohon aikaan vuorokausi ei vaihtunut keskiyöllä kuten nyt, vaan illalla kuudelta. Jeesuksen syntymäyö sattui siis meikäläisittäin aattoiltaan.
Arttu 21.6.2013 klo 19.34:
Joulu ja juhannus ovat edelleen pakanajuhlia. Juhannuskoivu, kokko, taiat, viinanjuonti, saunominen sekä joulukuusi, yötä myöten mässääminen ovat pakanalisten juhlien jäänteitä. Juhannussalko on fallossymboli, jolla kunnioitetaan luontoa ja sikiämistä.
Kristillistä näissä on vain jumalanpalvelusmenot, jotka suoritetaan seuraavana päivänä niiden läsnäollessa, jotka eivät ole liian humalassa tai krapulassa ja jotka uskovat yliluonnollisiin ilmiöihin.
Niko Lipsanen 22.6.2013 klo 23.54:
Tässä nyt sotkeutuu monta asiaa iloisesti sekaisin.
Siitä, millä perusteella joulu ja juhannus ovat niillä kohdilla kuin ovat, on useita eri teorioita. Pakanallinen alkuperä on teorioista yksi, mutta ei välttämättä vakuuttavin. On myös muita perusteita asettaa juhlat juuri noille paikoilleen. Se ei silti tarkoita, etteivätkö ajoitukset voisi olla virheellisiä. Raamattu ei suoraa vastausta asiaan anna.
Kokonaan eri asia on sitten se, millä tavoilla juhlia on tapana viettää. Se tuskin on kovinkaan kiistetty asia, etteikö niin joulun, juhannuksen kuin pääsiäisenkin juhlimistavoissa olisi paljonkin sellaista, mikä on saanut alkunsa pakanallisista juhlista. Sillä on kuitenkin kovin vähän tekemistä juhlien ajoittamiseen liittyvien kysymysten tai niiden kristillisen merkityksen kanssa.