Karnevaaleissa juorut lauletaan julki

28.2.2017 klo 15.14 | Niko Lipsanen

aiheet kulttuurit, matkat,

sijainnit dominica, karibia,

Laskiainen, ja siis nimenomaan laskiaistiistai, on karnevaalien huipentuma katolisessa maissa. Se on mardi gras eli rasvatiistai. Sen jalkeen alkaa paasto.

Näin myös Dominicalla. Laskiaistiistaina uusi Miss Dominica ja karnevaalien kalypsomonarkki on valittu, ja he ovat kulkueen keskipiste. Calypso soi ja ihmiset juhlivat kaduilla.

Calypso on musiikkityylinä kehittynyt perinteisestä kaiso-musiikista, joita orjat lauloivat töitä tehdessään. Laulut olivat itse asiassa laulettuja tarinoita, ja monissa kalypsokappaleissa yhä edelleen kerrotaan samalla jokin tarina.

Monet kalypsot ovat myös poliittisesti kantaaottavia. Aina välillä onkin käynyt niin, että suosituimpien kalypsot esittäjät ovat päätyneet seuraavissa vaaleissa kansanedustajaehdokkaiksi tai senaattoreiksi (jälkimmäiset ovat Dominican järjestelmässä hallituksen ja opposition parlamenttiin nimittämiä edustajia; kansanedustajat valitaan vaaleilla).

Pääkaupungin Roseaun lisäksi monissa kylissäkin, joissakin varsin pienissäkin, järjestetään omat karnevaalit. Kun olin tammikuun lopulla Tounassa, niin karnevaalimusiikin harjoitukset kuuluivat monena iltana.

Kyläkalypsojen sanoista en harjoituksissa saanut selvää, sillä en ollut aivan vieressä kuuntelemassa, mutta minulle kerrottiin, että usein niissä lauletaan varsin suorasukaisia juoruja kylän asukkaista: kenen vaimo käy vieraissa, kuka on tehnyt abortin tai kuka on vehtaillut turistin kanssa.

Tounan kylässä paikalliset kalinagot valmistavat uusia rumpuja kyläkarnevaaleja varten.

Dominicallakin lainsäädäntö asettaa silti rajoituksia sille, mitä kaikkea toisista voi julkisesti sanoa (tai laulaa). Niinpä nimet on harjoituksissa muutettu, vaikka kyläläiset varmaan silti hyvin tietävät, keistä on kyse.

Itse karnevaaleissa nimiä ei kuitenkaan enää peitellä, vaan kahden päivän ajan laulut lauletaan oikeilla nimillä. Kuulemma lainsäädäntö mahdollistaa tämän taiteellisen vapauden nimissä (tai niin minulle ainakin väitettiin).

Karnevaalikulkueen jalkeen meno jatkuu kaduilla tanssimisena ja ainakin Roseaussa se muuntuu lopulta jokseenkin suomalaista vappua muistuttavalla örveltämiseksi.

Karnevaalien jalkeen alkaa pääsiäiseen asti kestävä paasto. Siihen harvempi dominicalainenkaan nykyään kuitenkaan suhtautuu yhtä suurella omistautumisella kuin karnevaalien juhlimiseen.

Kuvat otin Roseaussa karnevaalien aloituskulkueessa lauantaina 4.2.2017 paitsi rummunvalmistuskuva, joka on otettu Tounan kylässä jo tammikuun lopulla.

Tähän artikkeliin ei ole jätetty kommentteja...